Eilinen meni pipariksi. Hieronjareissu kääntyi kotiinpaluuksi puolestamatkasta joten harjoteltiin yllin kyllin autoilua. Ihan kuin tota ei olis jo harjoteltu. No, tänään lähetään Tampereelle, huomenna Mäntsälään ja Lohjalle sekä ylihuomenna Lapualle mistä suoraan Seinäjoelle. Käyhän tää näinkin.
Ohi menneestä hierontareissusta johtuen mentiin sitten Monalle aamukahville. Pulma treffasi Monan vanhemmat ja suurta ihmetystä herätti, kun Esterille kokeiltiin uutta villapaitaa. Koira, jolla on vaatteet päällä! Ei Pulma sitä tietenkään pelännyt, mutta oli sitä mieltä, että Esteri olisi ehdottomasti syytä riisua.
Kotona leikittiin ja näytettiin kylässä olevalle Marinalle namistaluopumistemppu. Toimi eri hienosti. Targettiharkkaa tehdään tasapainotyynyllä, eilen Pulma seisoi tyynyllä neljällä jalalla, liekö vahinko vai oikeinko osasi. Täytyy välillä vaihtaa erilainen targetti ja harkata useammilla.
Illalla käytiin vielä Lopella, missä nähtiin taas uusi koira, cardi yllättäin. Kotimatkalla suunnattiin ÄssÄn kanssa järvelle uimaan. Isosisko oli aivan onnesta soikeena kun sai lähes jakamattoman huomion, Pulma leikki rannalla ja kävi sekin vähän tassuja kastelemassa.
Nukkumaanmentäessä Pulma oli hiljaa kuin hiiri ja ihana rauha laskeutui koko taloon. Aamulla hiljaisuus jatkui ja nukuin autuaasti. Voi sitä iloa, kun vihdoin nousin ylös ja olihan mulle yllätys! Seisoin pissassa, ympäri lattioita oli revittyjä sanomalehtiä ja olohuoneen lattialla KOLMET paskat. Ainakin koiranpennulla suoli toimii.
maanantai 15. heinäkuuta 2013
sunnuntai 14. heinäkuuta 2013
Kotipäivä
tänään sitten vasta oli se ensimmäinen kotipäivä. Eilinen meni taas matkailuksi, lähettiin Kolmilammille Hikiäläisten kanssa uimaan. Pulma putos lampeen ja juoksi kun viitapiru pitkin metsää. ÄssÄ nautti täysin sydämin uimisesta Lutra Lutran ja Monan muun joukkueen kanssa. Matalatkin oli mukana, Kekku uiskenteli vähän ja nautti metsäilystä, Klaara makasi vatsallaan lammessa ja karkasi. Ei siis mitään uutta.
Tänään siis oli se kotipäivä. Aamulla vieraili Pertti, Helgi ja Helgin ystävätär. Mukavaa sakkia tuumasi Pulma ja samaa miletä oli ÄssÄ. Klaara käytti tilaisuutta hyväkseen ja seisoi pöydällä syöden pullapitkoa. Seuraavaksi se karkasi Simolantielle kun Kilpisen koirat meni ohi. Huoh. Kekku oli kiltisti.
Hetken aikaa oltiin omalla porukalla ja sitten tuli Monan ja lauma. Pulmahan yritti pistää koko porukan ojennukseen. Kukaan ei vaan ottanut sitä kovinkaan vakavasti. Mona totesikin, että ei tosta sunkaan koirasta hiljanen tule. Ei kai ei. Seuraavaksi Pulma pyöri piharinnettä alas. Ei sattunu. Huoh. Sitten vielä toi imurisessio, pikkuneiti ei pelkää mitään. Ei edes imuria. Ja kuinka se jaksaa kantaa itseään suuremman kengän ulos?
Tehtiin me vähän hommiakin. Naksuteltiin. Alustan koskemisesta alkaa olla pienen pieni haju ja namista Pulma luopui jo varsin loistavasti. Ihmelapsi on älykkö.
Huomenna lähdetään hierojalle. Saa nähdä mitä siitäkin reissusta loppujen lopuksi tulee...
lauantai 13. heinäkuuta 2013
Tänään hoidetaan puutarhaa ja siivotaan
... tai sitten ei. Miten voi siivota tai tehdä yleensä mitään, jos on koiranpentu?
Tää on ihan parasta telkkaria ollu taas koko aamu :-)
AD/HD
Sit mennään kimpassa...
... ja hei, mä näytän jo vähän aussielta!
Tää on ihan parasta telkkaria ollu taas koko aamu :-)
AD/HD
Sit mennään kimpassa...
... ja hei, mä näytän jo vähän aussielta!
Ja söpöltä.
Lisää kuvia tyhjataskun.kuvat.fi
perjantai 12. heinäkuuta 2013
... ja pakko vielä täsmentää perjantai, lepopäivä. Nukuttiin ja nukuttiin koko jengi. Iltapäivällä alkoi tapahtua ja illan tullen lähdettiin ÄssÄn ja Pulman kanssa Lotalle. No hullu kun on toi pentu niin kai sit pitää kaikkea kokeilla. Pulma siis leikki aivan vaivattomasti Lotan trampalla jonka jälkeen katseli äärimmäisen kiinnostuneena vieressä kun yksi alamittainen hyppi ylös ja alas. Sitten leikittiin aksakentällä kun muut teki aksaa. Pikkusen Pulma huusi pentuaitauksessaan varsinkin kun kuuli, että me ÄssÄn kanssa treenattiin. Luovutti kuitenkin melko nopeasti ja hiljaa rauhassa katseli treenejä. Ihmelapsi.
ÄssÄ oli älyttömän hyvä, yllättäin pitää hiukan treenata putken pimeetä kulmaa. Se oli todella yllätys, mutta veikkaan et syynä oli todella tiukalla mutkalla oleva musta putki, mustaa ei ole harkattu ties milloin viimeksi.
Vedettiin 29 esteen hyppäri pätkissä. Putkijarru, jonka jälkeen poispäinkäännös ja putken leieröinti vaatii myös harkkaamista. ÄssÄ rulettaa.
ÄssÄ oli älyttömän hyvä, yllättäin pitää hiukan treenata putken pimeetä kulmaa. Se oli todella yllätys, mutta veikkaan et syynä oli todella tiukalla mutkalla oleva musta putki, mustaa ei ole harkattu ties milloin viimeksi.
Vedettiin 29 esteen hyppäri pätkissä. Putkijarru, jonka jälkeen poispäinkäännös ja putken leieröinti vaatii myös harkkaamista. ÄssÄ rulettaa.
Okei minäkin
Pakkohan se on kun sukulaisilla on varsin hienoja blogeja. Yritän siis.
Aussieihmelapsi Pulma saapui taloon maanantaina 08.07.13. Kotipihassa tuli okkelit autoon, kai kuitenkin aavistuksen jänskätti. Kotiin saapumisessa ei ollut mitään omituista, olihan Pulma käynyt jo kerran aikaisemmin kylässä veikkojen ja systerien kanssa.
Ilta meni hujauksessa ja nukkumaanmenoaika. Aitasin Pulman makkariin ja menin sänkyyn. Jumalauta sitä huutoa! Menee ehkä viisi minuuttia, en noteeraa huutoa mitenkään ja kas kummaa - koiranpentu on sängyssä. Totaalinen häviö, kääpiö kiipesi corgien "porrasta" pitkin sänkyyn. Siinä se sitten tuhisi mun kainalossa aamuun asti - nukuttiin kompostikehikon sisälle ettei Pulma putoa.
Ja tietysti lonkkavikanen oli aamulla hidas nousemaan ylös joten Pulma ehti pissiä sänkyyn. No, mulla olikin petivaatteiden pesuaika.
Aamutoimien (sisälsi myös naksuttelua) jälkeen suunnattin Mäntsälään treffaamaan Ramia. Oltiin Nesteellä senverran ajoissa, että ehdittiin Pulman kanssa leikkiä kunnolla huoltsikan pihalla valtaväylän kupeessa. Ei haitannu rekat eikä muukaan ympärillä oleva. Ramia Pulma moikkasi reippaasti ja sit kotimatkalle. Niin meno kuin kotimatkallakin tuli okkelia, huuto oli huomattavasti laimeempaa mitä aikaisemmin.
Siperia kuitenkin opettaa, tunnin verran kotona ja sit kentälle. Luovutusvoitto, täysin rento pentu autossa ja autuaille unille. Kentällä Pulma touhusi omiaan pentuaitauksessa ja nukkui varjossa tyytyväisenä. Varsin onnistunut päivä - kotona luovutin ja tehtiin peti olohuoneen lattialle. Jos joku ihmettelee miksi, niin siksi, ettei petivaatteet olleet vielä kuvia aamuisen pesusession jälkeen.
Keskiviikkona aamu alkoi Urpon tapaamisella. Melko kiva setä. Pulma suhtautuu kaikkiin ihmisiin avoimesti, mutta on hieman välinpitämätön (=täydellinen) ja valitsee aina minut. Ihan kiva jos joku rapsuttaa, mutta vielä kivempi on olla Mommilalaisen muorin kanssa.
Kun päästiin Urposta eroon lähdettiin Tuusulaan. Ohjelmassa oli treffit veljen kanssa. Riemu jyräsi Pulman massalla, mutta sitten kun neidiltä meni hermot niin ne tosiaan meni. Hiukan on tulta tossa pakkauksessa. Loistava vierailu kaiken kaikkiaan, Jenni otti kuvia, kiitos, löytyy tyhjataskun.kuvat.fi
Jenniltä suunnattiin Titalle, missä tavatiin hevosia, poneja, falabelloja, kissa, 7 kk lapsi ja uusia aikuisia. Kaikki meni jee jee meiningillä. Incredible.
Autossa nukutaan. Täydessä unessa, ei huudeta, ei stressata, nukutaan.
Kotona ehdittiin olemaan reilu tunti ja sit Purinalle kisaamaan ihanaisen ÄssÄn kanssa. Ihan ok ratoja, muutama typerä ohjausvirhe joten hyllyjä kerättiin. Kuitenkin se nolla alkaa olla aika liki... Pulma oli tietenkin mukana ja matkusti isojen koirien kanssa pakun takaosassa. Ei vaikeuksia. Oltiin sisällä maneesissa ja ulkona kentän laidalla. Kaikki käy. Kymmeniä ihmisiä, ääniä, kuulutuksia, lastenvaunut, koiria, polkutraktori jne jne.
Kotona puoliltaöin, olis luullu ja olisin toivonut että Pulma on väsynyt. Noup. Pomppi mun päällä, retuutti leluja, pani tyynyä ja puri mua nenästä. Huoh.
Torstaina oltiin kauneushoitolassa. Pulma laittoin kaikki alahyllyjen rasvapurkit uuteen järjestykseen ja huomattuaan ettei muuta hommaa ole laittoi maate hoitotuolin viereen (siis mun RIPSET siistittiin) pää Marjon jalan päällä. Nukkui kun tukki niillä aloillaan. Matka jatkui kentälle missä oli Mona ja muu tuttu lauma. Pulma juoksenteli isojen koirien kanssa ja mä lähes repesin riemusta kun huusin "Pulma" - täydestä vauhdista tuo täydellinen pikkukoira teki uparit ja tuli mun luo. On se <3
Ässä teki mahtitreenin putkista kepeille ja kontakteille. Vauhtia ja iloa, ei rataa eikä pikkukiemuroita. Tyytyväinen isompi auspai.
Kentältä Helmeen vaakaan ja katsastamaan tohtoriasema. Laura oli oikein kiva tohtori. Pulma 3 kg ja ÄssÄ 16,2 kg. Molemmat oikein sopivaa sorttia. Matka jatkuu uimaan ja siellähän toi pikkurakki vasta hepulin sai! Ihana pehmeä hiekka ja sit järveen sata lasissa. No, kun jalat oli kintereen kohdille märät niin täyskäännös rannalle ja taas nollaa hiekassa. Huoh. ÄssÄ ja Monan koirat nautti uimisesta täysillä.
Vielä käytiin pikaisesti tallilla, käveltiin tallinkäytävää, kuunneltiin kavioiden kopsetta ja moikattiin Maaro sekä Eemeli. Loppuilta oltiin kotona ja mua rääkättiin myöhään iltaan asti.
Tänä aamuna mun päällä on pompittu, mua on kiskottu tukasta ja revitty lahkeista, purtu varpaista ja yritetty kaikin voimin selittää, että olis syytä tehdä jotain. Onneksi ÄssÄ päästi mut pälkähästä ja veti puolen tunnin painin Pulman kanssa olkkarin matolla. On ne <3
ÄssÄ suhtautuu tilanteeseen loistavasti, samoin corgit. Hieman on huono omatunto noiden corgien takia, ne on olleet tämän viikon tosi vähällä huomiolla, mutta eiköhän tää päivärytmi tästä normaalisoidu hyvinkin pian. Tänään meillä kaikilla on lepopäivä, illalla vaan ÄssÄn treenit Lotalla.
Ensimmäiset neljä päivää on siis olleet täydellisiä. Pikkukoira on uskomattomin pentu, mitä mulla on koskaan ollu. Ehkä hieman AD/HD... Kaikkea se on kuitenkin kokenut ja esim. minkäänlainen alusta ei tunnu sille olevan ongelma. Parhaiten huomasin tuon pennun kultaakin kalliimman hermorakenteen ja rohkeuden kun mentiin Helmeen. Ulko-oven edessä oleva teräsramppi, joka on vieläkin ÄssÄlle vaikea ei tuottanut minkäälaista ongelmaa. Selkeästi Pulma huomasi, että alusta muuttuu, mutta ei epäröinyt hetkeäkään alustalle astumista. Myöskään Helmen vaaka ei ollut mitenkään omituinen.
IHANAA ELÄMÄÄ!
Aussieihmelapsi Pulma saapui taloon maanantaina 08.07.13. Kotipihassa tuli okkelit autoon, kai kuitenkin aavistuksen jänskätti. Kotiin saapumisessa ei ollut mitään omituista, olihan Pulma käynyt jo kerran aikaisemmin kylässä veikkojen ja systerien kanssa.
Ilta meni hujauksessa ja nukkumaanmenoaika. Aitasin Pulman makkariin ja menin sänkyyn. Jumalauta sitä huutoa! Menee ehkä viisi minuuttia, en noteeraa huutoa mitenkään ja kas kummaa - koiranpentu on sängyssä. Totaalinen häviö, kääpiö kiipesi corgien "porrasta" pitkin sänkyyn. Siinä se sitten tuhisi mun kainalossa aamuun asti - nukuttiin kompostikehikon sisälle ettei Pulma putoa.
Ja tietysti lonkkavikanen oli aamulla hidas nousemaan ylös joten Pulma ehti pissiä sänkyyn. No, mulla olikin petivaatteiden pesuaika.
Aamutoimien (sisälsi myös naksuttelua) jälkeen suunnattin Mäntsälään treffaamaan Ramia. Oltiin Nesteellä senverran ajoissa, että ehdittiin Pulman kanssa leikkiä kunnolla huoltsikan pihalla valtaväylän kupeessa. Ei haitannu rekat eikä muukaan ympärillä oleva. Ramia Pulma moikkasi reippaasti ja sit kotimatkalle. Niin meno kuin kotimatkallakin tuli okkelia, huuto oli huomattavasti laimeempaa mitä aikaisemmin.
Siperia kuitenkin opettaa, tunnin verran kotona ja sit kentälle. Luovutusvoitto, täysin rento pentu autossa ja autuaille unille. Kentällä Pulma touhusi omiaan pentuaitauksessa ja nukkui varjossa tyytyväisenä. Varsin onnistunut päivä - kotona luovutin ja tehtiin peti olohuoneen lattialle. Jos joku ihmettelee miksi, niin siksi, ettei petivaatteet olleet vielä kuvia aamuisen pesusession jälkeen.
Keskiviikkona aamu alkoi Urpon tapaamisella. Melko kiva setä. Pulma suhtautuu kaikkiin ihmisiin avoimesti, mutta on hieman välinpitämätön (=täydellinen) ja valitsee aina minut. Ihan kiva jos joku rapsuttaa, mutta vielä kivempi on olla Mommilalaisen muorin kanssa.
Kun päästiin Urposta eroon lähdettiin Tuusulaan. Ohjelmassa oli treffit veljen kanssa. Riemu jyräsi Pulman massalla, mutta sitten kun neidiltä meni hermot niin ne tosiaan meni. Hiukan on tulta tossa pakkauksessa. Loistava vierailu kaiken kaikkiaan, Jenni otti kuvia, kiitos, löytyy tyhjataskun.kuvat.fi
Jenniltä suunnattiin Titalle, missä tavatiin hevosia, poneja, falabelloja, kissa, 7 kk lapsi ja uusia aikuisia. Kaikki meni jee jee meiningillä. Incredible.
Autossa nukutaan. Täydessä unessa, ei huudeta, ei stressata, nukutaan.
Kotona ehdittiin olemaan reilu tunti ja sit Purinalle kisaamaan ihanaisen ÄssÄn kanssa. Ihan ok ratoja, muutama typerä ohjausvirhe joten hyllyjä kerättiin. Kuitenkin se nolla alkaa olla aika liki... Pulma oli tietenkin mukana ja matkusti isojen koirien kanssa pakun takaosassa. Ei vaikeuksia. Oltiin sisällä maneesissa ja ulkona kentän laidalla. Kaikki käy. Kymmeniä ihmisiä, ääniä, kuulutuksia, lastenvaunut, koiria, polkutraktori jne jne.
Kotona puoliltaöin, olis luullu ja olisin toivonut että Pulma on väsynyt. Noup. Pomppi mun päällä, retuutti leluja, pani tyynyä ja puri mua nenästä. Huoh.
Torstaina oltiin kauneushoitolassa. Pulma laittoin kaikki alahyllyjen rasvapurkit uuteen järjestykseen ja huomattuaan ettei muuta hommaa ole laittoi maate hoitotuolin viereen (siis mun RIPSET siistittiin) pää Marjon jalan päällä. Nukkui kun tukki niillä aloillaan. Matka jatkui kentälle missä oli Mona ja muu tuttu lauma. Pulma juoksenteli isojen koirien kanssa ja mä lähes repesin riemusta kun huusin "Pulma" - täydestä vauhdista tuo täydellinen pikkukoira teki uparit ja tuli mun luo. On se <3
Ässä teki mahtitreenin putkista kepeille ja kontakteille. Vauhtia ja iloa, ei rataa eikä pikkukiemuroita. Tyytyväinen isompi auspai.
Kentältä Helmeen vaakaan ja katsastamaan tohtoriasema. Laura oli oikein kiva tohtori. Pulma 3 kg ja ÄssÄ 16,2 kg. Molemmat oikein sopivaa sorttia. Matka jatkuu uimaan ja siellähän toi pikkurakki vasta hepulin sai! Ihana pehmeä hiekka ja sit järveen sata lasissa. No, kun jalat oli kintereen kohdille märät niin täyskäännös rannalle ja taas nollaa hiekassa. Huoh. ÄssÄ ja Monan koirat nautti uimisesta täysillä.
Vielä käytiin pikaisesti tallilla, käveltiin tallinkäytävää, kuunneltiin kavioiden kopsetta ja moikattiin Maaro sekä Eemeli. Loppuilta oltiin kotona ja mua rääkättiin myöhään iltaan asti.
Tänä aamuna mun päällä on pompittu, mua on kiskottu tukasta ja revitty lahkeista, purtu varpaista ja yritetty kaikin voimin selittää, että olis syytä tehdä jotain. Onneksi ÄssÄ päästi mut pälkähästä ja veti puolen tunnin painin Pulman kanssa olkkarin matolla. On ne <3
ÄssÄ suhtautuu tilanteeseen loistavasti, samoin corgit. Hieman on huono omatunto noiden corgien takia, ne on olleet tämän viikon tosi vähällä huomiolla, mutta eiköhän tää päivärytmi tästä normaalisoidu hyvinkin pian. Tänään meillä kaikilla on lepopäivä, illalla vaan ÄssÄn treenit Lotalla.
Ensimmäiset neljä päivää on siis olleet täydellisiä. Pikkukoira on uskomattomin pentu, mitä mulla on koskaan ollu. Ehkä hieman AD/HD... Kaikkea se on kuitenkin kokenut ja esim. minkäänlainen alusta ei tunnu sille olevan ongelma. Parhaiten huomasin tuon pennun kultaakin kalliimman hermorakenteen ja rohkeuden kun mentiin Helmeen. Ulko-oven edessä oleva teräsramppi, joka on vieläkin ÄssÄlle vaikea ei tuottanut minkäälaista ongelmaa. Selkeästi Pulma huomasi, että alusta muuttuu, mutta ei epäröinyt hetkeäkään alustalle astumista. Myöskään Helmen vaaka ei ollut mitenkään omituinen.
IHANAA ELÄMÄÄ!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)